”Katse tulisi kuitenkin siirtää vahvemmin työpaikkojen arkeen ja huomio tulisi kiinnittää ihmisten osaamiseen, työn organisointiin, hyvään johtamiseen, avoimeen viestintään ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen.” Näin summasi filosofi ja tutkija Frank Martela, Helsingin yliopistosta esityksensä Tuottavuusloikkaan pituutta työyhteisöä ja terveyttä kehittämällä -seminaarissa. Tutustu Martelan esitykseen tässä linkissä.

Millainen on soten ja työterveyshuollon liitto? Tutkimus- ja palvelukeskuksen johtaja Jorma Mäkitalo Työterveyslaitokselta esitteli skenaarioitaan tästä Tuottavuusloikkaan pituutta työyhteisöä ja terveyttä kehittämällä -seminaarissa 12.5. Koko esitys löytyy tästä linkistä.

Elon toimitusjohtaja Satu Huber muistutti Tuottavuusloikkaan pituutta työyhteisöä ja terveyttä kehittämällä -seminaarissa, että työhyvinvointiin panostaminen ei ole vain kustannusten karsimista, vaan myös panostamista tuottavuuteen. Huberin esitys löytyy tästä linkistä.

Tutkijat Melina Mäntylä ja Juha Vekkilä esittelivät Aula Researchin LähiTapiolalle ja Elolle tekemää kyselytutkimusta työhyvinvoinnista. Tutkimukseen haastateltiin sekä työntekijöitä että työnantajia. Mitä selvisi? Tuloksia esiteltiin Tuottavuusloikkaan pituutta työyhteisöä ja terveyttä kehittämällä -seminaarisa. Tutustu esitykseen täällä.

Yrittäjä ja kulttuuristrategisti Susanna Rantanen puhui 12.5. LähiTapiolan ja Elon seminaarissa Tuottavuusloikkaan pituutta työyhteisöä ja terveyttä kehittämällä. Rantasen aiheena oli Yrityskulttuuri työhyvinvoinnin ja kilpailukyvyn lähteenä.

Työntekijät uskovat työnantajia useammin, että panostukset työhyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavat kokonaisvaltaisesti yrityksen menestykseen, kuten taloudelliseen tulokseen ja asiakastyytyväisyyteen. Tämä käy ilmi LähiTapiolan ja Elon teettämästä Kilpailukykyä työhyvinvoinnista -tutkimuksesta.

Digitalisaatio on tulossa myös työterveyshuoltoon. LähiTapiolan ja Elon tuore Kilpailukykyä työhyvinvoinnista -raportti kertoo, että uudet teknologiat tällä saralla kiinnostavat erityisesti työnantajia. Työntekijät eivät ole vielä täysin lämmenneet esimerkiksi lääkärin etävastaanotolle.

Digitalisaatio ja globalisaatio nähdään useimmilla työpaikoilla hyvänä asiana, ei nurkan takana väijyvinä peikkoina. Yllättävän harva on huolissaan siitä, että digitalisaatio vaikuttaisi omaan työtilanteeseen.

Suomalaisilla työpaikoilla on ymmärretty joustavien työaikojen tärkeä rooli työhyvinvoinnin tukemisessa ja enemmistö kokee työn ja vapaa-ajan olevan elämässään vähintään kohtalaisella tasolla. Myös alati paraneva terveytemme näkyy fyysisen työkyvyn kohoamisena. Työntekijät toivovat aiempaa enemmän panostuksia henkisen työkyvyn ja jaksamisen ylläpitämiseksi. Työnantajia innostavat uudet digitaaliset palvelumahdollisuudet työterveyshuollossa.

Vaikka henkilöstön fyysinen ja henkinen kunto ovatkin keskeisessä roolissa työhyvinvoinnin rakentumisessa, on suurimmat talkoot kuitenkin tehtävä työyhteisöissä. Kuten aiemminkin on todettu, olemme terveempiä kuin ikinä ja työnantajat ovat ottaneet työaikajoustot käyttöön kiitettävällä tasolla. Eniten kehitettävää löytyykin arkisista vuorovaikutustilanteista ja työn organisoinnista, jotta työhyvinvointia saadaan merkittävästi kohennettua.