Digitaalisista palveluista tukea työterveyshuoltoon

Digitalisaatio tulee mahdollistamaan työhyvinvoinnin johtamisen aivan uudella tavalla. Tiedon kerääminen henkilöstön työtyytyväisyydestä ja työssä jaksamisesta tehostuu digitaalisten palvelujen kehittyessä. Työssä jaksamista voidaan seurata nykyistä tiiviimmin ja mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua varhaisemmin.

Myös fyysisen jaksamisen seuraaminen on kehittynyt huimasti. Palautumista, unen laatua ja fyysistä aktiivisuutta mittaavia laitteita onkin jo käytössä joillain työpaikoilla ja työterveys-huolto omaksuu uusia, tehokkaita tapoja työkyvyn ylläpitämiseksi.

Menisitkö etälääkäriin?

Etenkin työnantajat ovat innoissaan uusista digitaalisista palveluinnovaatioista työterveyshuollossa. Yli puolet yrityspäättäjistä pitää mielenkiintoisena mahdollisuutena etälääkäripalveluja sekä terveydentilan seuraamiseen käytettäviä mittareita, jotka välittäisivät tiedon suoraan työterveyshuoltoon. Myös digitaaliset oirearviolomakkeet ja terveys-chatit nähdään houkuttelevina vaihtoehtoina.

Siinä missä työnantajat saattavat nähdä palveluissa mahdollisuuksia kustannussäästöihin, digitaaliset palvelut näyttäytyvät työntekijöille hiukan vähemmän houkuttelevina – kenties pelkona on työterveyshuollon palvelutason heikkeneminen. Kontakti terveydenhuollon henkilöstöön digitaalisten kanavien kautta epäilyttää vielä työntekijöitä ja vain joka neljäs piti etälääkärivastaanottoa houkutteleva-na. Jopa 34 % työntekijöistä ei pitänyt digitaalisia palveluita lainkaan houkuttelevina työterveyshuollossa.

Elon asiantuntijalääkäri Kari-Pekka Martimo uskoo, että digitalisaatio tulee osaksi tulevaisuuden työterveyshuoltoa, eikä tätä kehitystä ole syytä jarruttaa.

– Välineet kehittyvät koko ajan. Kaikki energia pitää käyttää siihen, miten digitalisaatiota hyödynnetään työn tehokkuuden ja sujuvoittamisen parantamiseksi, hän toteaa.

Härpäkkeet kiinnostavat

Esimerkiksi etälääkäripalveluja myönteisimmin työntekijät suhtautuvat digitaalisen oirearviolomakkeen ja terveydentilaa seuraavien mittareiden käyttöön. Peräti 42 % työntekijöistä toivoi LähiTapiolan ja Elon teettämässä tutkimuksessa, että työnantaja tarjoaisi työntekijöiden käyttöön jonkin hyvinvointia mittaavan laitteen.

Kiinnostus tosin väheni, kun samaa kysyttiin siten, että laite välittäisi tietoa suoraan työterveyshuoltoon. Tällaisin ehdoin laitteen halusi käyttöönsä enää 33 % työntekijöistä.

Keskeistä digitaalisten palvelujen käyttöönotossa on vuorovaikutus työterveyshuollon, yritysjohdon ja henkilöstön välillä. On tärkeää, että kaikki osapuolet ymmärtävät digitaalisten palvelujen tuomat laajat hyödyt ja tietoturvan sekä luottamuksellisuuden varmistamiseksi tehdyt toimenpiteet.

Lähde: Kilpailukykyä_työhyvinvoinnista_raportti.pdf