Muutokset eivät pelota

Työelämässä ei kukaan säästy muutoksilta ja lista muutostekijöistä on pitkä. Sen kärjessä keikkuvat teknologioiden huikea kehittyminen ja talouden globalisaation nopean eteneminen. LähiTapiolan ja Elon työhyvinvointitutkimus kertoo kuitenkin, että suomalaisilla työpaikoilla suhtaudutaan näihin melko maltillisesti.

Globalisaatio ja digilisaatio eivät nimittäin työpaikoilla pelota. Enemmistö sekä työntekijöistä että työnantajista näkee globalisaation mahdollisuutena, ei uhkana. Sen tuomiin hyötyihin uskotaan ennen kaikkea teollisuudessa, tieteellisellä ja teknillisellä alalla sekä majoitus- ja ravitsemusalalla.

Työskentelytapojan uskotaan muuttuvan

Digitalisaation uskotaan vaikuttavan työskentelytapoihin tulevaisuudessa, tästä ovat yksimielisiä niin työantajat kuin työntekijätkin. Etenkin finanssialan, informaatio- ja viestintäalan sekä koulutusalan yrityspäättäjät ennustavat digitalisaation muokkaavan työnteon tapoja voimakkaasti. Sen sijaan rakennus- ja kiinteistöalalla, kuljetus- ja varastointialalla, terveydenhuollossa sekä majoitus- ja ravitsemustoimialalla valtaosa johtajista ei usko digitalisaation muokkaavan työskentelytapoja yrityksessä.

Suomalaiset työntekijät eivät ole kovin huolissaan digitalisaation vaikutuksesta omaan työllisyystilanteeseensa. Vain 5 % kertoo olevansa erittäin huolissaan oman työpaikkansa tulevaisuudesta ja 18 % jonkin verran huolissaan.

Kouluttautuneet työntekijät ovat luottavaisempia sen suhteen, että digitalisaatio ei uhkaa omaa työpaikkaa kuin ne vastaajat, jotka eivät ole hankkineet mitään perusasteen jälkeistä koulutusta.

Toisaalta useampi kuin joka kolmas työntekijä on sitä mieltä, että digitalisaatio ei vielä tähän mennessä ole vaikuttanut työn sisältöihin tai työskentelytapoihin kovin paljon, 8 % jopa kertoo, että digitalisaatio ei ole vaikuttanut työhön vielä lainkaan.

Ammatteja häviä ja uusia syntyy

Hankejohtaja Margita Klemetti Työelämä 2020 -hankkeesta on sitä mieltä, että digitalisaation myötä osa tehtävistä ja ammateista tulee häviämään.

– Tämä koskee nimenomaan keskitason työpaikkoja. Mutta siitä ei puhuta,että koko ajan tulee myös uusia työpaikkoja ja tehtäviä, joita ei aiemmin ollut. Eihän kymmenen vuotta sitten ollut bloggaajan ammattia.

Työnantajien tulee jatkossa huomioida työntekijöiden erilaiset digivalmiudet ja panostaa osaamisen kehittämiseen.

– Jos seurataan aikaa ja pidetään silmät ja korvat auki, voidaan oppia jotain uutta myös oman toimialan ulkopuolelta. Kannustaisin johtajia käymään aktiivisesti vuoropuhelua omien seinien ulkopuolella, Klemetti kehottaa.

On tärkeää käydä keskusteluja myös henkilöstön kanssa.

– Ainoastaan työnantajien ei tarvitse valmistautua työelämän muutoksiin, vaan myös työntekijöiden kannattaa valmistautua niihin. Nyt jos koskaan on tärkeää varmistaa oman osaamisen taso ja ylläpitää sitä.

Lähde: Kilpailukykyä_työhyvinvoinnista_raportti.pdf