Työhyvinvointia vastuullisuuden, joustojen ja luottamuksen kautta

 

Kari-Pekka Martimo,asiantuntijalääkäri, Elo

Miten työyhteisöissä voidaan Suomessa?
Julkisen keskustelun perusteella työyhteisöjen hyvinvointi on polarisoitunutta. Joillakin työpaikoilla on hyvä draivi ja voidaan hyvin, kun taas toisilta työpaikoilta tulevat viestit ovat huolestuttavampia. Absoluuttista totuutta on vaikea sanoa, koska kyse on aina ihmisten kokemuksista. Työhyvinvoinnin johtaminen on kehittynyt ehdottomasti parempaan suuntaan. On tutkimusta, koulutusta ja toimintamalleja.

Onhan työhyvinvoinnin johtamisessa toki kehitettävääkin. Ristiriitaista on esimerkiksi se, että ajan saatossa puhe on muuttunut tykystä tyhyksi, mutta mittarit keskittyvät edelleen työpahoinvoinnin mittaamiseen. Tästä olisi tärkeää käydä keskustelua, jotta saisimme työhyvinvointia nostettua Suomessa korkeammalle tasolle. Työhyvinvoinnissa olemme myös menneet suorastaan hedonistiseen keskusteluun ja helposti ajatellaan, että ”mitä muut voisivat tehdä että minä voisin hyvin”. Meidän pitää kyllä ajatella, että mitä työnantajat voisivat tehdä, mutta myös sitä mikä on ihmisten oma vastuu.

Uusi käsite tässä yhteydessä on vastuullisuus. Se olisi syytä liittää työhyvinvointia koskevaan keskusteluun joka tasolla, niin yksilö, yhteisö- kuin työnantajatasollakin. Ensin keskustelussa oli terveys ja toimintakyky, sitten terveys ja työkyky, nyt työhyvinvointi – seuraavaksi toivon että uusi ismi on vastuullisuus.

Mitä työnantajat voisivat tehdä työkyvyn ylläpitämiseksi?
Paras tapa tukea työntekijöitä on ehdottomasti joustot. On tärkeää, että työpaikkakohtaisesti haettaisiin sopivia ratkaisuja ihmisten elämäntilanteen, terveysongelmien, henkilökohtaisten tavoitteiden ynnä muiden yhteydessä.

Meidän pitää päästä eroon siitä kuvitelmasta, että olemme aina nuoria ja kauniita ilman mitään kriisejä. Kun työurat pitenevät, niin työntekijöiden keski-ikä nousee ja joustojen tarve lisääntyy vääjäämättä. Tutkimustakin on siitä, että yksi jaksamista parhaiten edistävä tekijä on se, että työntekijä saa  itse vaikuttaa työaikoihinsa. Tämä vaatii, että työnantaja luottaa työntekijöihin niin paljon että työntekijät voivat itse ilmoittamalla olla esimerkiksi ohimenevän sairauden vuoksi poissa 1–7 päivää. Väärinkäytöt ovat hyvin vähäisiä. Paikallinen sopiminen vaatii olemminpuolista luottamista.

Miten työn ja vapaa-ajan sekoittuminen vaikuttaa työstä palautumiseen?
Työn ja vapaa-ajan sekoittumisessa palataan takaisin vastuullisuuskysymykseen. On työntekijän vastuulla pitää huoli palautumisestaan, muuten on loppuun palamisen vaara. Työntekijä voi esimerkiksi päättää, ettei tee töitä enää myöhään illalla, jottei työ vaikuttaisi uniin. Työstä voi palautua liikunnan, kulttuurin, matkojen ja uuden kokemisen
avulla.

Toisaalta pitää myös pitää huoli suhteistaan perheeseen, ystäviin ja sukulaisiin. Nämä ovat työntekijöiden omalla vastuulla, koska työnantaja ei voi sanella sitä mitä työntekijät tekevät työajan päättymisen jälkeen.Työnantajalle se on ikään kuin win-win tilanne, jos työntekijä kokee työnsä niin mielekkääksi että tekee töitä vapaa-ajallakin. Mutta työnantajan pitää muistaa, että resursseja pitää myös hoitaa ja resurssipankkia pitää tankata.

Miltä tulevaisuuden työterveyshuolto näyttää?
Digitalisaatio tulee, välineet kehittyvät, eikä tätä kehitystä ole syytä jarruttaa, vaan kaikki energia pitää käyttää siihen, miten digitalisaatiota hyödynnetään työn tehokkuuden ja sujuvoittamisen parantamiseksi. Työterveyttä ei pidä
medikalisoida liikaa. Digitaaliset laitteet vaativat kognitiivisia taitoja, ja työterveyshuollon tehtävä on kehittää kognitiivista ergonomiaa. Se pitää sisällään muun muassa lyhytaikaiseen muistiin, keskittymiskykyyn ja asioiden samanaikaiseen hahmottamiseen liittyviä kykyjä. Näihin liittyen on mahdollista luoda yksilöllisiä ratkaisuja.

Haastan ennen kaikkea suomalaiset työpaikat vaatimaan omilta työterveyshuolloiltaan enemmän sellaista tukea, joka edistää yrityksen omaa toimintaa, henkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia. Yhteistyössä työpaikan kanssa voidaan esimerkiksi etsiä joustoja ja sairaspoissaoloille vaihtoehtoja. Työterveyshuoltohan pyrkii palvelemaan elinkeinoelämää, ja asiakkaiden tehtävä on vaatia enemmän tukea oman toimintansa kehittämiseen