Työntekijät uskovat työhyvinvointitoimien tuloksellisuuteen työnantajia enemmän

 

Työntekijöiden enemmistö uskoo, että työhyvinvointiin ja terveyteen panostamalla voidaan vaikuttaa yrityksen menestykseen, kuten taloudelliseen tulokseen, asiakastyytyväisyyteen ja työntekijöiden luovuuteen.

Työnantajat puolestaan eivät näe työhyvinvointipanostuksilla ja yrityksen menestyksellä aivan näin selkeää yhteyttä. Alle puolet työnantajista uskoo, että työhyvinvoinnin toimenpiteillä on ollut vaikutusta yrityksen taloudelliseen tulokseen, asiakastyytyväisyyteen tai uusien innovaatioiden syntymiseen.

Pitkäaikainen työhyvinvoinnin kehittäminen parasta

– Tämän tuloksen valossa voidaan pohtia, onko työpaikkojen työhyvinvointitoiminta aidosti edistänyt työhyvinvointia. Yksittäiset virkistyspäivät eivät varmastikaan vaikuta yrityksen menestykseen. Sitä vastoin pitkäjänteinen, työpaikalla tapahtuva kehittämistyö parantaa sekä työhyvinvointia että yrityksen taloudellista tulosta, pohtii työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Annarita Koli työeläkeyhtiö Elosta.

Kyselyssä työnantajat arvioivat työyhteisön hyvinvoinnin tasoa omalla työpaikalla myönteisemmin kuin työntekijät. Työnantajien antama keskiarvo työyhteisön hyvinvoinnille oli 7,9, kun työntekijöiden antama arvosana oli keskimäärin 6,8.

– Parannettavaa siis vielä on, mutta kehitys on ollut viime vuosina varsin myönteistä, erityisesti yritysten taloudellinen tilanne huomioon ottaen”, toteaa johtaja Sari Seppi-Laitinen LähiTapiolasta.

Eroa on myös siinä, miten työnantajat ja työntekijät uskovat työhyvinvointitoimien vaikuttavan henkilöstön vaihtuvuuteen ja työnantajaan sitoutumiseen. Työntekijöistä yli 80 prosenttia uskoo hyvinvointitoimien vaikuttavan vaihtuvuuteen, kun työnantajista siihen uskoo alle puolet vastaajista.

– Työhyvinvoinnin käsite on hieman epäselvä, mikä heijastuu myös tutkimuksen tuloksista. Käsitteitä olisi tarpeen täsmentää yleisessä keskustelussa”, Sari Seppi-Laitinen sanoo.

Työntekijöitä kiinnostaa stressinhallinta,
työnantajia terveelliset elämäntavat

Työntekijöiden mielestä työyhteisön hyvinvointia voidaan parantaa parhaiten avoimen keskustelun ja viestinnän sekä hyvien vaikutusmahdollisuuksien avulla. Erilaisista palveluista työntekijöitä kiinnostavat henkisen hyvinvoinnin ja stressinhallinnan työkalut. Työnantajat puolestaan näkevät tärkeänä terveellisiin elämäntapoihin panostamisen.

Tutkimuksessa todetaan, että työterveyshuolto tulisi virittää tukemaan nykypäivän työelämää. Elon asiantuntijalääkäri Kari-Pekka Martimo haastaa suomalaiset työpaikat vaatimaan omilta työterveyshuolloiltaan enemmän sellaista tukea, joka edistää yrityksen omaa toimintaa, henkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia

– Yhteistyössä työpaikan kanssa voidaan esimerkiksi etsiä joustoja ja sairauspoissaoloille vaihtoehtoja. Työterveyshuoltohan pyrkii palvelemaan elinkeinoelämää, ja asiakkaiden tehtävä on vaatia enemmän tukea oman toimintansa kehittämiseen.

Työterveyden kustannuksista 1/3 ennaltaehkäisyyn

Tutkimuksessa valtaosa työnantajista koki työterveydenhuollon tuottavan arvoa yrityksille ja arvioi työterveyshuollon pääpainopisteen proaktiiviseksi ja terveyttä edistäväksi.

– Tulos on ristiriidassa työterveyden todellisen kustannusjakauman kanssa, jossa noin 2/3 kohdistuu sairauteen ja ennaltaehkäisyn osuus on vain 1/3. Voidaankin kysyä, tuntevatko työnantajat työterveyshuollon perimmäisen tarkoituksen ennaltaehkäisevänä ja terveyttä edistävänä toimintana vai sairauksien hoitopaikkana, yksikönjohtaja Jarno Mäkinen LähiTapiolasta sanoo.

Kilpailukykyä_työhyvinvoinnista_raportti.pdf

 

Lisätietoja tutkimuksista:

LähiTapiolan ja Elon maaliskuussa toteuttamassa tutkimuksessa kartoitettiin työhyvinvoinnin kehittämistä suomalaisissa yrityksissä. Kysely suunnattiin sekä työntekijöille että työnantajille. Tutkimuksen toteutti Aula Research Oy.

Aula Research Oy toteutti LähiTapiolan ja Elon toimeksiannosta kyselytutkimukset työntekijöiden ja työnantajien parissa suomalaisten työpaikkojen työhyvinvoinnista.

Työtekijäkyselyn otos kerättiin 4.-23.3.2016 sähköisellä kyselyllä. Kyselyyn vastasi 1193 työikäistä henkilöä ympäri Suomen. Tutkimuksen otos edustaa 18-65 -vuotiaita suomalaisia iän ja sukupuolen mukaan painotettuna. Eri koulutustaustat ja ammattiasemat ovat tasapuolisesti edustettuna otoksessa. Joka kolmas työskentelee yrityksessä, joka työllistää yli 500 henkeä ja joka kolmas työskentelee alle 50 hengen yrityksessä.

Työnantajakyselyn otos kerättiin 2.-23.3.2016 sähköisellä kyselyllä sekä puhelinhaastatteluin. Kyselyyn vastasi 867 yrityksen ylintä johtoa edustavaa ja henkilöstöasioista vastaavaa henkilöä eri kokoisista yrityksistä ympäri Suomen. Vastaajista 55 % toimii palkkajohtajana ja 45 % työnantajayrittäjänä. Vastaajista 46 % on toimitusjohtajia, 28 % henkilöstöjohtajia ja -päälliköitä ja 26 % edustaa yrityksen muuta johtoa. Kaksi kolmesta vastaajasta kertoo tekevänsä itse päätöksiä henkilöstön hyvinvointiin liittyen ja yksi kolmesta osallistuu päätöksentekoon, muttei itse tee päätöksiä.